James Hadley Chase: Kuolema ei voi todistaa (James Hadley Chase #1 (1969))
Kirja: Tällä teoksella Vaasa päätti aloittaa James Hadley Chasen nimikkosarjan Suomessa. Joku ajatus tässäkin varmasti oli, mutta olisi niitä parempiakin Chaseja ollut, sillä James Hadley Chase taitaa olla yksi epätasaisempia mutta silti suosituimpia kirjailijoita ikinä. Edellinen lukemani Chase oli melkein parasta ikinä, kun sitten tämä taas oli sekavinta, tylsintä ja ihan liikaa henkilöitä ikinä.
Ajatus kirjassa oli nokkela ja mielenkiintoinen: Kiristystä, kleptomaniaa ja siihen vielä yhden sympaattisen naisen murha. Mutta kun parissa muussakin Chasen kirjassa seikkaileva yksityisetsivä-rikkaiden-yleismies Vic Malloy ei tarjonnut mitään tarttuma pintaa saatikka olisi ollut muuta kuin kiva moraalinen kaveri ja ärsyttävä, alkoi peli olemaan menetetty.
Lisäksi henkilöitä tuntui olevan kirjassa ihan liikaa tai sitten en kylliksi keskittynyt, mutta kokonaisuus tuntui sekavalta eikä loppu tullut yhtään liian nopeasti.
Kirjailijana Chase on kyllä kiinnostava. Britti, mitä ilmeisimmin ihan peri-Britin perikuva ja silti teki näitä kaikki ruudut ruksivia jenkkeihin sijoittuvia dekkareita monta ja uskottavasti. Ehkä kaveri vain oli hyvä ja minä en ymmärtänyt tätä teosta.
Suomennos: Vaasan luottomies, Uolevi, jälleen vauhdissa. Osa lauseista tuntui, että ne oli suoria käännöksiä englannin sanonnoista ilman yritystä kotimaistaa niitä ja lisäksi pariin kertaan esiintyi ilmaisu ”irooninen”. Huvittivathan nuo, mutta silti….
Kansi: Tekoveri otsalla kellii tyttö melkein yläosattomissa ja ilmeisesti Vic itse siinä tarkastaa naisen tissit.
Vaasan James Hadley Chaseissa oli maailman tylsimmät valokuvakannet, vaikka netti paljastaa, että tällekin kirjalle olisi ollut parempiakin kansi tarjolla.
Minä sanon:
Palone

Jotain lisättävää? Tästä saat tiedot, miten otat osaa keskusteluun!

Pistetaulukko:
: Lue jo!
: Kannattaa harkita, lukemista
: Ihan jees
: Jos ei parempaa luettavaa ole
: Vaikka juurihoitoon ennemmin
: Vältä kuten syöpää