Robert Dudgeon: Murha Itäisellä kadulla (Max Strong #2/1962)
Kirja: Australiasta tunki 60-luvulla laatuviihdettä tähän pulp genreen (Carter Brown) mutta ei niin yllättäen menestysten imussa tuli myös niitä, jotka eivät olleet kauhean hyviä.
Vaikka tässä olikin aika vinkeä juoni ja mukavasti koukkuja, niin kyllä tämä lukunautintona oli aika mölö. Suurin ongelma oli suomennos.
Nopea lukea, isoa tekstiä. Paljon viskiä, tuhmia, suorastaan kylmiä naisia, ammuskelua ja täpäriä tilanteita. Jos tämä olisi tv-sarjan yksi osa (mustavalkoinen todennäköisesti), niin kyllä sen olisi katsonut, mutta ei sitä toista kertaa haluaisi nähdä.
Extra: Tulossa myöhemmin
Suomennos: Voi herranen aika sentää..... ei tainnut tuntemattomaksi jääneellä kääntäjällä olla ihan englanti hallussa. "Hei, en ole poikki, hellu, mulla on pennejä", "Leivo niistä kakku". Siis... eee... mitä? "I'm not broke" linee tuo alkupään lause, mutta silti.... ja vastaavia lausahduksia vilisi teos täynnänsä. Unohtamatta kovasti viljeltyä sanaa "Well" eri muodoissaan. Wellllll, Weeeeel..... Omalla tavalla hauskaa ja antoi kirjalle ihan oman sävärinsä, mutta pidemmän päälle rasittavaa.
Kansi: Koska kannessa olevat kuvat tukevat tarinaa täydellisesti, niin oletettavasti kyseessä on alkuperäinen kansikuva. Jonka on tehnyt taiteilija nimeltä Stan Pitt, mies joka lienee tunnetumpi sarjakuvapiirtäjänä kuin maalarina. Tuo sarjakuvapiirtäjyys vilahtaa tässäkin kannessa kun mukana on nuo kaksi pientä piirrosruutua.
Valitettavan mustalla painettu tuo sarjan logo, siitä ei oikein tahdo saada selvää. Ja taiteellisesti pistetty tuo "Itäisellä kadulla" pienellä i-kirjaimella. Itse olisin kuitenkin sen pistänyt isolla Iillä, sillä murha tapahtui East Streetillä.
Minä sanon:
Palone

Jotain lisättävää? Tästä saat tiedot, miten otat osaa keskusteluun!

Pistetaulukko:
: Lue jo!
: Kannattaa harkita, lukemista
: Ihan jees
: Jos ei parempaa luettavaa ole
: Vaikka juurihoitoon ennemmin
: Vältä kuten syöpää