KirjallisuusPäivityksetArviotLinkitYhteydenototKiitos
#ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÄÖ
Jack Higgins: Kuoleman pitkä varjo (Kuukauden Super Action #6 (1991)) Kirja: Tämä versio on toinen painos samannimisestä kirjasta. En ole koskaan oikein sisäistänyt, mistä ikinä kukaan antoi tälle kirjasarjalle nimen "Kuukauden Super Action". Actionia kun tässäkin kirjassa oli aika vähän, saatika sitten Super Actionia. Toisaalta, mielenkiintoinen yksityiskohta on tuo, että tuo sana "Action" on sama kuin Viihdeviikarien Action-sarjassa.Mutta päättivät toisenkin kerran tämän kirjan julkaista, eikä tämä toisellakaan kerran hyvä ole. Kun tämä silloin joskus julkaistiin, julkaistiin tämä Jack Higginsin oikealla nimellä Harry Patterson. Ja koska kyseessä on aika huono kirja, tulin ihan itse tulokseen, että Jack Higgins-salanimi otettiin käyttöön, koska muutkaan Harry Pattersonin kirjat eivät kovin hyviä olleet ja tuolla haluttiin huono maine kätkeä. Mutta tosiaan, ei tämä hyvä ollut. Kömpelö ja ihan liian vähällä pohdinnalla kiireellä kirjoitetun oloinen alusta loppuun. Yhdestäkään hahmosta ei tullut mitenkään läheinen saatikka kiinnostava. Päähenkilökin oli ärsyttävä, kun tempaisi naista turpaan, että sai tietoja. Jos oikein etsimällä etsitään hyvää, niin ajankuva. Tuli taas mieleen se, että miten hienoa se oli että missä tahansa sai tupakoida. Ja sitten se, että kirjan lopussa on mainoksina 5 sivua muita Viihdeviikarien kirjoja. On Carter Brownia ja Hulkkosta. Kyllä noita mainoksia tulikin kuolattua 80-luvulla. Suomennos: Tässä toisessa painoksessa on tismalleen sama suomennos kuin ensimmäisessä painoksessa. Ja sen nimitän suurimmaksi syyksi tämän kirjan huonoudessa, nimitän suomentajan, Tarmo Haaralan. Miehen suomennos tällä kertaa vaikutti lähinnä siltä, että alkuperäisteksi oli ajettu Google Translaten lävitse ja "tämmönen siitä tuli, ihan kiva". Uskomattoman tönkköjä lauserakenteita, kummallisia käännöksiä sanoista ja muutenkin hölmöyttä, joka ei jaksanut edes huvittaa, ainoastaan teki lukemisesta ärsyttävää. Kansi: Jos ensimmäisessä painoksessa oli puolittain onnistunut kansikuva, niin tässä sitten hupsahdettiin metsään oikein kunnolla, ainoa yhtymäkohta kirjaan on, että siinäkin on mies ja nainen. Tosin nainen ei syönyt suklaata eikä ollut terveän pullukka. Suurimman osan kannesta kuitenkin vie kirjailijan nimi sekä kirjasarjan logo, joka on liian pitkä näyttääkseen mitenkään onnistuneelta tuossa tilassa. Vähän olisi voinut enemmänkin yrittää. Minä sanon: Palone Jotain lisättävää? Tästä saat tiedot, miten otat osaa keskusteluun! Pistetaulukko: |