Neil Martin: Koiran kaulanauha (Käsirautasarja (1948))
Kirja: Juurikaan mitään ei netin syövereistä löydy kirjailija Neil Martinista saatikka tarinasta "The Dog Collar Murder". Ilmeisesti tarina on kuitenkin alun perin julkaistu huhtikuussa 1945 Short Stories-lehdessä ja jotain tietä päätynyt omaksi julkaisukseen tässä sarjassa. Ilmeisesti 90 sivun pituus oikeutti tuon ratkaisun.
Eli ohut kirja, missä ainakin tässä kappaleessa on jossain välissä käynyt vesivahinko ja niitti ruostuneet läpi koko julkaisun. Lisäksi vähän hymyilytti Kustannus Oy Mantereen mahtipontinen ja hiukkasen isänmaallinen logo-vaakuna.
Kirjallisena teoksena tämä ei taas yhtään hymyilyttänyt. Vikkelästi tämä eteenpäin kulki mutta juoni tuntui paikoitellen liian monimutkaiselle näin lyhyeen sivumäärään ja alusta lukien meni aika pitkään, ennen kuin sain määriteltyä, mihin maailman kolkkaan teos sijoittuu. Toivottavasti kyse on vain suomennoksen huonoudesta, että tuollainen yksityiskohta jäi epäselväksi.
Koira kuollut, itse poliisipäällikkö sitä setvii ja sotkeutuu murhatapaukseen ja sitten juostaan, ryömitään ja lähetellään sähkeitä ja noin vain syyllinen löytyi. Mielenkiintoisin yksityiskohta tässä oli viitteet Toiseen Maailmansotaan, kun yksi henkilöistä joutui selittämään, minkä takia ei ole taistelemassa vaan hölmöilemässä Amerikassa. Toi ainakin elävyyttä ja hyvää ajankuvaa tarinaan.
Mutta juurikaan muuta hyvää tästä ei sitten löydykään. Paitsi se, että tuli nopeasti luettua.
Suomennos: Tuntemattomaksi jäävän henkilön luvattoman surkea suomennos. Ilmeisesti 40-luvulla ei ollut niin tarkkaa, että osaako suomentaja muuta kuin suomea ja lukijoita myöten olivat kaikki "parasta ikinä". Alusta asti ihmettelin, että mitä ovat "reininkivet", millä koiran panta on koristeltu, kunnes kuulin telkkarista sanat "rheinstones" eli pukujalokivet. Eikä tuo kompastus jäänyt läheskään ainoaksi. "Suojapuku" lienee haalari, "huulimaali" kelpaisi myös huulipunana ja "ruumiinkatselmus" jäi täysin pimentoon. Mikä lie tilaisuus ollut, missä murhan uhria joukolla katseltiin.
Kansi: Ami Hauhio oli kyllä hyvä maalamaan näitä kansia ja jos olisi miljoona rahaa, keräisin kuvat yksiin kansiin kaiken kansan ihailtavaksi. Vastaavia kirjoja ulkomailla on useitakin ja kyllä Ami vastaavan ansaitsisi.
Ei ehkä täysin sovi kirjan tapahtumiin, mutta tunnelmaltaan sopii ja onhan tuo hieno kuva.
Minä sanon:
Palone

Jotain lisättävää? Tästä saat tiedot, miten otat osaa keskusteluun!

Pistetaulukko:
: Lue jo!
: Kannattaa harkita, lukemista
: Ihan jees
: Jos ei parempaa luettavaa ole
: Vaikka juurihoitoon ennemmin
: Vältä kuten syöpää