KirjallisuusPäivityksetArviotLinkitYhteydenototKiitos
#ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÄÖ
Nevil Shütze: Rathenaun kotkat (Gestapo #2 (1970))
Kirja: Ihan yhtä mystinen teos tämä on sarjan ensimmäinenkin osa. Vaikka kuinka sitä odottaa, että ”Gestapo niminen sarja on taatusti hyvinkin natsismin puolella” ei se ole. Tässäkin tapellaan natseja vastaan ja natsit ovat tässäkin pahoja ja saavat oikeutetusti palkkansa kuolemalla, eikä ensimmäistäkään sympatiseeraavaa sanaa löydy. Tuohon nähden en täysin ymmärrä, kuinka sarjan nimeksi on päätynyt tuo Gestapo, kun itse laitoskaan ei pahemmin esiinny tässäkään. Suoraa jatkoa edelliseen osaan, mihin jopa viitataan, tässä ohimennen. Samankaltaista kilttiä poikakirjamaista seikkailua hölmöillä käänteillä. Jos nyt pystyy kutsumaan kiltiksi poikakirjamaiseksi seikkailuksi sitä, että Itävaltalaisia kuskataan kohti keskitysleirejä kun ovat väärässä ja vastaan isänmaata. Suurta kirjallisuutta tästä ei saa tekemälläkään, nopeasti luettavaa ja viihdyttävästi etenevää hömppää kylläkin, mitä on hyvä lukea ennen nukahtamistaan eikä häiritse vaikka kesken lauseen tulee uni silmään. Surullisinta on se, että tämä teos tuntuu osuvan monessa kohtaa ihan liian tähän päivään, kun katselee, mitä tuossa naapurissa tapahtuu. Ei se kauhean kaukana ole siitä, mitä Saksassa tehtiin 40-luvulla aatteen varjolla ja mitä tehdään Venäjällä nykyään. Toivoa sopii, että Venäjälle käy kuten silloiselle Saksalle. Tämä jäi sarjan viimeiseksi esiintymiseksi Suomessa, vaikka lopussa alkaakin jatkokertomus ”Vakoilua Israelin hyväksi” kirjailijana Adan Qvist. InterNet ei tuotakaan henkilöä tunnista kuten ei pääsarjan kirjoittaja Shützeäkään. Ei sitten tainnut missää tulla jatkoa tuolle jatkosarjalle. Mutta sympaattista kyllä, mukana on tässäkin numerossa useampikin ristikko, horoskooppi ja lukujen väliseen, normaalisti tyhjään tilaan, on sijoiteltuna ajatelmia, vitsejä, huvittavia sarjakuvastrippejä (mukana jopa Kiviset ja Soraset) sekä mietelauseita. Oikein sympaatista. Suomennos: En osaa sanoa, onkohan tämä ulkomaalaista tuotantoa vai kotimaista. Välillä kallistuin kotimaisuuden puoleen, mutta sitten heilahdan sen suuntaa, että ”ehkä tuontemattomaksi jäävä suomentaja vain oli niin hyvä, että sai tämän olemaan niin sujuva”. Kansi: Natsi katselee arkistovalokuvassa uhrejaan. Aina voi lohduttautua sillä, että jos ovat nuo uhrit kuolleet, niin on myös tuo katseleva natsi. Minä sanon: Palone Jotain lisättävää? Tästä saat tiedot, miten otat osaa keskusteluun! Pistetaulukko: |