KirjallisuusPäivityksetArviotLinkitYhteydenototKiitos
#ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÄÖ
Jerry
Cotton: Minä ja aseeton murhaaja (Jerry Cotton #1/2006)
Kirja: Musiikki-Mainos ei kovin aktiivisesti ole julkaissut tätä pääsarja-Jerry Cottonia viime vuosina. Vuonna 2006 tuli vain tämä yksi numero joka sekin oli uusintapainos vuodelta 1961. Enemmän viime aikoinan Musiikki-Mainoksen julkaisulistalla on on ollut Jerry Cotton Special, mutta ei niitäkään tullut vuonna 2006 kuin kolme. Mutta, tosiaan, uusintapainos tämä on. Ja sitä kuvatakseen, Musiikki-Mainoksen graafikkon on pistänyt tekstisivujen taakse pergamenttia muistuttavan taustan. Ikäänkuin jokainen sivu olisi kuvattu alkuperäisestä 60-luvun sivusta. Sääli vaan, että jokainen tausta on samanlainen, samanlailla "kulunut". Ensimmäisen kerran tämä julkaistiin Jerry Cotton #3/1961:nä samalla nimellä ja toisen kerran Cottonsarja #1/1974:na (silloin nimellä "Aseeton murhaaja"). Koska näissä Cottoneissa ei julkaistu minkäänlaisia alkuperäistietoja, on liki mahdotonta päätellä, mihin kohtaan saksalaisen Cottonin kaarta tämä numero oikein sijoittuu. Vielä vaikeammaksi asian selvittäminen tulee kun muistaa, että tämän tarinan on suomentanut Antti Aalto joka suomentamisen ohella rankallakin kädellä muokkasi tarinoita. Tai kuten Tapani Bagge Pulpetti-sähköpostilistalla asiaa kysyessäni asian ilmaisi: "Ensimmäisen Cottonin suomensi rouva Ristimäki, josta minulla ei ole sen enempää tietoa. Sitten Cottonia tekemään palkattiin Kalevan toimittaja ja pakinoitsija Antti Aalto, joka muokkasi saksalaisjutuista suomalaisen Cottonin alkumuodon, muttei kirjoittanut yhtään omaa juttua. Aalto lisäili juttuihin huumoria ja oman mainion tyylinsä, sirotteli sinne viittauksia suomalaisiin ja jopa suomalaisia sivuhenkilöitä. Hän myös laski jossain vaiheessa pelastaneensa hengen sadalta henkilöhahmolta, jotka saksalaiset olivat tappaneet. Aallon ohella hengenpelastustalkoisiin osallistui Olavi Saarela, toinen 60-luvun Cotton-kääntäjä." Itse teos on aika kaukana siitä millaiseksi Cotton 70-luvusta eteenpäin muuttui. Enemmän tämä muistuttaa jotain saksalaista tv-dekkarisarjaa kuten "Kettu" tai "Kahden Keikka" kuin se huumorin ja actionin pilvessä seikkaileva Cotton jota me kaikki rakastamme. Mutta oma loistava henkensä tässä on. Melkein heti kyllä arvaa, että missä mennään ja miten rikos tehdään, mutta jännitys pysyi kasassa kun Jerry itsekin joutui kriminaalien käsittelyyn ja hypnoosin vallan alle. Mukaan oli ympätty lievästi yliluonnollisia mausteita, mutta toistaalta, saksmannithan suoltavat Cottoneiden lisäksi myös kauhukirjallisuutta, niin mikä ettei, hyvin tuo yliluonnollisuus Cottoniinkin sopi. Kerrassaan loistavaa viihdettä, parasta ikinä ja koskaan. Suomennos: Niin, ilmeisesti sen takia, että Aalto tämänkin uusiksi muokkasi, poistui samalla myös kaikki hupsuudet suomennoksesta. Mikä ettei. Ilokseen luki. Kansi: Musiikki mainos jatkaa samaa kansileiskaa kuin jo Kolmio-kirja aikoinaan lanseerasi maailmalle. Koska tarina on uusinta retrohenkisin sivuin, on kanneksikin nakattu sama kansi kuin oli jo silloin kuin tämä cotton ensimmäisen kerran julkaistiin. Tosin nyt kantta pikkasen väritettiin ruskealla. Tuohan tuokin retrohenkeä juttuun. Minä sanon: Palone Jotain lisättävää? Tästä saat tiedot, miten otat osaa keskusteluun!
Pistetaulukko: |