Jerry Cotton: Minä ja aseeton murhaaja (Jerry Cotton #3/1961)
Kirja: Jerry Cotton oli 70-luvulle tultaessa suositumpaa kuin hengittäminen Suomessa. Osoituksena siitä Kolmio-Kirja alkoi julkaisemaan uusintapainoksia varhaisimmista Cottoneista Cottonsarja tittelin alla. Tämä suomessa kolmantena julkaistu Cotton valittiin ensimmäiseksi Cottonsarjaksi.
Koska näissä Cottoneissa ei julkaistu minkäänlaisia alkuperäistietoja, on liki mahdotonta päätellä, mihin kohtaan saksalaisen Cottonin kaarta tämä numero oikein sijoittuu. Vielä vaikeammaksi asian selvittäminen tulee kun muistaa, että tämän tarinan on suomentanut Antti Aalto joka suomentamisen ohella rankallakin kädellä muokkasi tarinoita. Tai kuten Tapani Bagge muinaisessa  Pulpetti-sähköpostilistalla asiaa kysyessäni asian ilmaisi: "Ensimmäisen Cottonin suomensi rouva Ristimäki, josta minulla ei ole sen enempää tietoa. Sitten Cottonia tekemään palkattiin Kalevan toimittaja ja pakinoitsija Antti Aalto, joka muokkasi saksalaisjutuista suomalaisen Cottonin alkumuodon, muttei kirjoittanut yhtään omaa juttua. Aalto lisäili juttuihin huumoria ja oman mainion tyylinsä, sirotteli sinne viittauksia suomalaisiin ja jopa suomalaisia sivuhenkilöitä. Hän myös laski jossain vaiheessa pelastaneensa hengen sadalta henkilöhahmolta, jotka saksalaiset olivat tappaneet. Aallon ohella hengenpelastustalkoisiin osallistui Olavi Saarela, toinen 60-luvun Cotton-kääntäjä."
Itse teos on aika kaukana siitä millaiseksi Cotton oli 70-luvulla muuttunut. Enemmän tämä muistuttaa jotain saksalaista tv-dekkarisarjaa kuten "Kettu" tai "Kahden Keikka" kuin se huumorin ja actionin pilvessä seikkaileva Cotton jota me kaikki rakastamme.
Mutta oma loistava henkensä tässä on. Melkein heti kyllä arvaa, että missä mennään ja miten rikos tehdään, mutta jännitys pysyi kasassa kun Jerry itsekin joutui kriminaalien käsittelyyn ja hypnoosin vallan alle. Mukaan oli ympätty lievästi yliluonnollisia mausteita, mutta toistaalta, saksmannithan suoltavat Cottoneiden lisäksi myös kauhukirjallisuutta, niin mikä ettei, hyvin tuo yliluonnollisuus Cottoniinkin sopi.
Kerrassaan loistavaa viihdettä, parasta ikinä ja koskaan.
Suomennos: Niin, ilmeisesti sen takia, että Aalto tämänkin uusiksi muokkasi, poistui samalla myös kaikki hupsuudet suomennoksesta. Mikä ettei. Ilokseen luki.
Kansi: Samaa leiskaa ovat suomalaisten Cottonien kannet seuranneet koko lehden 50-vuotisen historian. Jossain välissä tosin värit saaputivat kanteen, mutta edes se ei tuntunut mahdottomalta uudistukselta.
Mutta kyllä näissä musta-valkoisissa kansissa on se oma tunnelmansa. Surutta Kolmio-kirjan graafikot rip-offasivat kuvia elokuvista ja pistivät ne kansiksi. Mikä ettei, hienojahan ne ovat. Tyylikkäitä kuten myös kuvassa olevien henkilöiden vaatetus.
Minä sanon:
Palone

Jotain lisättävää? Tästä saat tiedot, miten otat osaa keskusteluun!

Pistetaulukko:
: Lue jo!
: Kannattaa harkita, lukemista
: Ihan jees
: Jos ei parempaa luettavaa ole
: Vaikka juurihoitoon ennemmin
: Vältä kuten syöpää