Harry Patterson: Yön varjot
Kirja: Mikäli oikein ymmärsin, Harry Patterson on Jack Higgisin oikea nimi. Sovitaan sitten niin.
Mielestäni olen lukenut jossain vaiheessa jonkin Higginsin kirjan ja muistaakseni en sitä heittänyt huutaen tuskasta seinään. Eli tältä kirjalta ei tullut odotettua mitään, kun se hyllystä käteen ilmestyi, mutta eipä tämä oikeastaan mitään antanutkaan.
Enemmän tämä oli noir-maista hipsuttelua kuin jännärimäistä meininkiä, minkä yhdistän yleensä nimeen Higgins.
Kovasti sadetta ja viskiä ihan mielenkiintoisissa maisemissa. Ei tämä jättänyt kutkaa, että pitää lisää miehen tuotantoa lukea.
Ison fontin valinneet kirjaan. Mikäli olisi valikoitunut normifontti, olisi kirja puolet ohuempi. Mutta silloin olisi jäänyt puuttumaan se ilo, mikä tulee kun näkee, että kirja etenee vauhdilla.
Suomennos: Tässä vaiheessa kioskikirjallisuuden historiaa alkoi olemaan kunnianhimo kohdallaan suomennosten kanssa. Niin tässäkin. Työ oli annettu miehelle, jonka taitoihin luotan minäkin ja aina kun apinalaatikossa näen miehen nimen, tunnen pienen pettymyksen piston sielussani. Odotettavissa ei ole mitään hupsuuksia suomennoksen saralla.
Kansi: Antero Kröger otti kameran käteen ja kuvasi keittiöveitsen lävistämässä paprikaa muutaman dollarin päällä. Sitten triplasi kuvan ja sanoi: "Kansi". Eli... mitä? Paprika? Onhan se tietty kun kovasti ajattelee sydämen muotoinen, mutta.... paprika? Ja keittiöveitsi.
Halpuuden multihuipentuma, eli otetaan toinen katsantokanta. Kotimaisessa kioskikirjallisuudessa on aina halpuus ollut valttia, niin kansissa kuin sisällössä. Siihen raamiin kun tuon kannen panee, niin se on nerokas.
Huono.... nerokas..... nerokas.... huono. En osaa päättää.
Minä sanon:
Palone

Jotain lisättävää? Tästä saat tiedot, miten otat osaa keskusteluun!

Pistetaulukko:
: Lue jo!
: Kannattaa harkita, lukemista
: Ihan jees
: Jos ei parempaa luettavaa ole
: Vaikka juurihoitoon ennemmin
: Vältä kuten syöpää