Kioskikirjallisuus

Richard Glyn Jones (toim).: Vuosisadan murhat (Book Studio kokoelmat (1992)
Kirja: Richard Glyn Jones toimitti kirjan nimeltä Mammoth Book of Murder joka Suomessa päätettiin julkaista kahdessa eri niteessä, joista tämä on ensimmäinen vaikka kannessa ei seisokkaan, että ”1”, mutta koska seuraavassa on numero ”2”, oletan, että tämä on ”1”.
En ole ihan varma, että kuinka tarkasti oikeisiin murhiin nämä lyhyet, isolla fontilla ladotut kertomukset nojaavat, mutta mukana on kuitenkin nippukaupalla tunnettuja nimiä. Melkein jokainen nimistä on sellainen, jolla on takanaan useampia kirjoja ja novelleja, joista osa on jopa saatu suomeksi.
Sen takia ei voi kuin ihmetellä, miten tämä oli niin huono ja tylsä. Yksikään kirjailijoista ei saanut minkäänlaista tunnetta tai jännitystä aikaiseksi kertomuksessaan, lähinnä tuntui, että jokainen tarina näiden kansien välissä oli yhdeltä ja samalta kirjailijalta. Tunnetta lisäsi myös se, että yksikään kertomuksista ei alussa kertonut, kuka sen oli tehnyt, lopussa oli vain nimikirjaimet. Ensi sivuilla on kyllä sisällysluettelo (ilman sivunumeroita), josta selviää kuka on tehnyt mitä, mutta ei sitä ihan kokoaikaa viitsi olla edestakaisin remppaamassa.
Jos joku päivä päädyn lukemaan osan numero kaksi, toivottavasti se on edes vähän parempi.
Suomennos: Aina on tietysti mahdollista, että se on ihan suomentaja Koskelan syy, että kertomukset maistuivat kaikki saman henkilön kirjoittamilta, että suomennos vaiheessa ei ollut yrittänyt tavoittaa alkuperäistä poljentoa. Mutta ei tässä kyllä mitään moitittavaakaan ole.
Kansi: Peter Mustonen ahkeroi Viihdeviikareille ja sen seuraajalle Book Studiolle paljon maalattuja kansia. Tässäkin on ihan kivasti tehty verinen puukko ja kirjassa käytettiin myös puukkoa, josta tuli verinen, joten senkin puolesta ihan jees.
Hyvä, joskin ilmeetön ja mitään tunteita herättämätön kansi. Mutta olisi nyt edes voinut yrittää käyttää tavuviivoja kirjan nimessä.
Minä sanon: