Richard Telfair (oikea nimi: Richard Jessop): Verinen medaljonki (Agentti-sarja #3 (1968))
Kirja: Tällä salanimellä Richard Jessop kirjoitti viisi Monty Nashin seikkailuja agenttimaailmassa. Ja ihme ja kumma! Kaikki ne saatiin suomeksi julkaistua. Vielä suurempi ihme taitaa olla se, että kirjat jopa julkaistiin oikeassa, kronologissa järjestyksessään.
Jessop on amerikkalainen syntyjään, mutta ihan toimivan Englantilaisen tunnelman hän ainakin tähän kirjaan sai, vaikkakin Lontooseen oli ilmestynyt katuja, joita tuskin koskaan on ollut, kuten "East Drive".
Ilmeisesti tarkoituksena oli luoda jenkkiläinen kilpailija James Bondille, vaikkakin mielelläni vertaan Bondia mielummin Nick Carteriin, on tässä Monty Nashissä hyvin paljon samaa tunnelmaa, kuin Bondeissa, sillä erotuksella, että Nash on hyvin paljon herkempi käyttämään erittäin kovaakin väkivaltaa tavoitteiden saattamiseen maaliin.
Nashin kaveri, saman hyvin salaisen agenttuurin agentti pääsee hengestään ja tuo edesmennyt kaveri vaikuttaa olleen kaksoisagentti, joten asiahan pitää selvittää. Ja selvittämiseen kuuluu tietysti seitin ohuita yöpaitoja naisilla, paljon juoksemista ja ammuskelua sekä kidutusta. Maaliin kirjassa päästään ja ihan viihdyttävästi. En kuitenkaan innosta paikallani jaloilla tampaten odota hetkeä, että saan seuraavan Nashin lukea, mutta kyllä tämä viihdytti. Ei tästä Bondiksi Bondin tilalle ole, mutta luettava oli. Mainiota mennyttä aikakautta IBM-tietokonekortteineen, joka nykyisen AIn kaltaisesti antaa vastauksen, tietysti oikea, kaikkeen.
Nimiösivulle on punaisella musteella kirjoitettu "Mauri Luopakka" kaunokirjoituksella. Koska kyseessä on aika harvinainen sukunimi, niin Googletin. Voi olla, että kyseessä on sama Mauri Luopakka, joka kunnosti talon Äkäslompolla ja asia on kuvien kanssa dokumentoitu nettiin? Haluan uskoa, että näin on. Lisäksi viimeisellä sivulla mainostetaan Agentti-sarjaa ylistyssanoilla "Kovaakin kovempi" ja "uusi kirja joka kuukausi". Olisi kiva tietää, että onnistuiko tuo julkaisutahti.
Suomennos: Uolevin annettu taas olla töissä kääntämässä ja jonkun olisi oikeasti pitänyt välillä kysyä, että "osaatko Uolevi oikeasti kieliä" tai ainakin suorittaa pientä toimitustyötä ja oikolukea Uolevin käännökset. Salaista agenttia epäillään takinkäännöstä ja kommentti on "Eikö olekin kauheata?" ja "Oliko hän täysin viisas vajotessaan niin alas". Eikä Uolevi tietenkään käyttänyt ilmaisuja kuten "takinkääntö" vaan "yliloikkari".
Kansi: Sama toistuva leiska kannessa oli ja se on kaunista. Mutta tuo kuva on nyt on ihan liian pienenä tuossa, vaikka siitä kyllä selvän saa, mutta olisi herra Silloinen-Graafikko voinut vähän vähemmäksi tai edes pienemmäksi jättää tuon mainostekstin. Minkä takia sankarin nimi on pitänyt noin isolla painaa, kun kyseessä kuitenkin oli ensimmäinen kerta kun Monty Nash täällä esiintyi ja teoksen nimi sitten taas minimaalisessa koossa.
Ruman värin taustaan tuo on myös valinnut. Tällä kertaa pallo putosi julkaisijalla pahasti.
Minä sanon:

Jotain lisättävää? Tästä saat tiedot, miten otat osaa keskusteluun!

Pistetaulukko:
: Lue jo!
: Kannattaa harkita, lukemista
: Ihan jees
: Jos ei parempaa luettavaa ole
: Vaikka juurihoitoon ennemmin
: Vältä kuten syöpää